Valmennuksen opetussuunnitelman yleisosa

 Valmennuksen opetussuunnitelman yleisosa

 

1. Johdanto

Mäkelänrinteen urheilulukion valmennuslinjan valmennus tarjoaa kansalliselle ja kansainväliselle huipulle tähtääville urheilijoille hyvät ja joustavat opiskelu- ja valmentautumismahdollisuudet. Valmennuslinja on etuoikeus eri lajien parhaille urheilijoille, joilla on hyvät fyysiset ja henkiset valmiudet määrätietoiseen opiskeluun ja valmennukseen. Valmennuslinjalle valittu opiskelija sitoutuu hoitamaan sekä opiskelun että nousujohteisen valmennuksen moitteettomasti ja tuloksellisesti.

Lukion opiskelijoiden valinta valmennuslinjalle tapahtuu rehtorin, koulun valmennusvastaavan ja liittojen erikoisvalmentajien yhteisellä päätöksellä. Valinta tapahtuu ensimmäisen jakson alussa. Opiskelijan tulee edetä opinnoissaan koulun reunaehtojen mukaisesti säilyttääkseen valmennusoikeuden. Valmennuslinjalle voidaan, mikäli edellytykset ovat olemassa, valita myöhemminkin. Vastaavasti sieltä siirretään pois, mikäli opiskelija ei täytä asetettuja vaatimuksia.

Valmennukselle on varattu aikaa kaksi tuntia vähintäänkin kolmesti viikossa. Pääsääntöisesti aamupäivään sijoitetut valmennusajat mahdollistavat kaksi kertaa päivässä harjoittelun. Mikäli urheilijan henkilökohtainen valmennussuunnitelma tai lajin harjoitusolosuhteet edellyttävät, voi opiskelija erillissopimuksella toteuttaa valmennustaan myös muina ajankohtina. Lajista ja vuodenajasta riippuen harjoitukset tapahtuvat pääkaupunkiseudun eri harjoituskentillä ja -halleissa.

Valmennuslajeja ovat kaikki lajit, joissa opiskelija täyttää valmennusurheilijalle asetetut vaatimukset. Osa lajeista on ns. koulun valmennuslajeja, joissa toimii lajiliiton nimeämä valmentaja (samalla koulun tuntiopettaja). Valmentaja vastaa ja antaa jaksokohtaisen selvityksen koululle valmennusohjelmasta ja sen toteutumisesta. Koulun omia valmennuslajeja ovat mm. jalkapallo (poikien oma ryhmä, tyttöjen oma ryhmä), koripallo (poikien oma ryhmä, tyttöjen oma ryhmä), jääkiekko (poikien oma ryhmä, tyttöjen oma ryhmä), sulkapallo, squash, suunnistus, yleisurheilun juoksut, yleisurheilun hypyt ja heitot, uinti, kilpatanssi ja salibandy. Koulun valmennuslajeina on myös vaihtuvia lajeja, joiden olemassaolo riippuu vuotuisesta kiintiöstä ja lajia harrastavien opiskelijoiden määrästä. Näissä lajeissa valmennuksesta vastaa ko. erikoisliiton nimeämä valmentaja, joka toimii usein samalla koulun tuntiopettajana. Tällaisia lajeja ovat mm. judo, lentopallo, golf, taitoluistelu, uimahypyt ja telinevoimistelu. Osa lajeista on ns. yksilöllisiä valmennuslajeja, joissa on tehty opiskelijan, hänen oman valmentajansa, ao. lajiliiton ja koulun välinen valmennussopimus. Yksilöllisiä valmennuslajeja ovat esim. pesäpallo, tennis, pyöräily, ratsastus, miekkailu, jousiammunta, ampumahiihto, alppihiihto, lumilautailu, taitoluistelu, pikaluistelu, muodostelmaluistelu, purjehdus, triathlon, nyrkkeily, painonnosto, taekwondo ja moottoriurheilu.

2. Urheiluvalmennuksen kurssit

Urheiluvalmennuskurssit ovat erityisen koulutustehtävän opintoja. Opiskelijalle hyvitetään valmennuksesta 1 kurssi (38 tuntia) jaksossa. Valmennuksen kokonaiskurssimäärä lukion aikana on kolmen vuoden opintosuunnitelman mukaan opiskelevalla vähintään 12 kurssia ja neljän vuoden opintosuunnitelman mukaan opiskelevalla enintään 18 kurssia.

Koeviikolla ei pidetä koulun valmennusta. Valmennuskurssien sisällöt muodostavat nousujohteisen harjoituskokonaisuuden edettäessä ensimmäisen lukiovuoden opiskelusta viimeisen vuoden opiskeluun. Ylioppilaskirjoitusvuotena opiskelija voi pitää viimeisen jakson ennen kirjoituksia vapaana valmennuksesta, mikäli opiskelijan kurssimäärät antavat tähän mahdollisuuden ja keskittyminen kirjoituksiin opiskelun suhteen sitä edellyttää.

Kaikkien valmennuksessa olevien opiskelijoiden tulee sisällyttää opinto-ohjelmaansa myös valmennusopin kurssi. Valmennusoppi suoritetaan yhtenä kokonaisena kurssina (38 tuntia) ja se suositellaan suoritettavaksi toisena lukuvuotena.

2.1. Lukiokoulutuksen tehtävä ja arvoperusta

Urheiluvalmennus oppiaineena huomioi lukion opetussuunnitelman perusteiden esittämät lukiokoulutuksen tehtävät ja pitää niitä ensiarvoisen tärkeinä. Lukiokoulutuksen tehtävänä on antaa laaja-alainen yleissivistys ja riittävät valmiudet lukion oppimäärään perustuviin jatko-opintoihin. Nämä tavoitteet ovat tärkeitä myös nuoren urheilijan uran kannalta: toteutuessaan ne varmistavat opiskelujen jatkumisen lukion jälkeen urheilijan valitsemalla jatko-opintoalalla sekä antavat edellytykset elämän hallintaan myös muutoin urheiluharrastuksen rinnalla.

Urheiluvalmennus korostaa lukion arvoperustaista elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitusta sekä totuutta, inhimillisyyttä ja oikeudenmukaisuutta liittäen näihin arvoihin Suomalaisen liikunnan ja urheilun eettiset perusteet ”Reilu Peli” (SLU 2004). Urheilevaa opiskelijaa pyritään kasvattamaan aikuiseen vastuuseen omista valinnoistaan ja teoistaan.

2.2. Lukio-opetuksen aihekokonaisuudet urheiluvalmennuksessa

Lukion arvoperustaa syventävät opetussuunnitelman perusteissa esitettävät aihekokonaisuudet, jotka ovat kannanottoja ajankohtaisiin kasvatus- ja koulutushaasteisiin. Käytännössä aihekokonaisuudet ovat lukion toimintakulttuuria jäsentäviä toimintaperiaatteita ja oppiainerajat ylittäviä, opetusta eheyttäviä painotuksia. Yhteiseksi nimittäjäksi aihekokonaisuuksissa urheiluvalmennuksen näkökulmasta nousee urheilijan oman vastuun, aktiivisuuden ja itseohjautuvuuden merkitys.

Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys

Aihekokonaisuuden tavoitteena on kasvattaa urheilijoita osallistuviksi ja vastuuta kantaviksi kansalaisiksi. Tavoite toteutuu, kun urheilija ottaa vastuuta omasta ja harjoitteluryhmänsä urheiluvalmennuksesta osallistumalla aktiivisesti ja positiivisesti asennoituen valmennustapahtumiin. Aktiivinen kansalaisuus merkitsee myös osallistumista ja vaikuttamista paikallisella ja valtakunnallisella tasolla tai jopa globaalisti urheilun kilpailu- ja järjestötoimintaan. Toiminta voi tapahtua aktiiviurheilijana tai muissa urheilun tehtävissä, esimerkiksi seuratoiminnan kautta hallinto-, tuomari-, ohjaus- ja valmennustehtävissä.

Hyvinvointi ja turvallisuus

Lukioyhteisössä tulee luoda edellytykset osallisuuden, keskinäisen tuen ja oikeuden mukaisuuden kokemuksille. Aihekokonaisuus kannustaa toimimaan hyvinvoinnin ja turvallisuuden puolesta. Urheiluvalmennus kykenee toteuttamaan tätä aihekokonaisuutta luomalla harjoitustilanteet
yhteistoiminnallisiksi eri työtapoja vaihdellen; pienryhmä- ja ryhmätyöskentelyt sekä joukkueharjoitukset tarjoavat luonnollisen sosiaalisen ympäristön tavoitteiden toteuttamiseksi. Kaikessa toiminnassa korostetaan sekä yksilön että toimintaympäristön psyykkistä ja fyysistä turvallisuutta.

Kestävä kehitys

Kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvän elämän mahdollisuudet. Urheiluvalmennuksessa keskitytään siihen, että urheilijan omilla eettisillä, käytännön ja ammatillisilla valinnoilla on merkitystä hänen omalle ja hänen lähiympäristönsä tulevaisuudelle. Reilun perin periaatteet, antidopingtoiminta ja muu päihteettömyys korostuvat jatkuvana ”avaimena” kohti nuoren opiskelun, urheilun ja elämän hallintaa.

Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus

Lukion tulee vahvistaa opiskelijan myönteistä kulttuuri-identiteettiä sekä kulttuurien tuntemusta. Toimintakulttuuria kehitettäessä kiinnitetään huomiota lukioon kulttuuriympäristönä ja hyviin tapoihin sekä lukion omiin traditioihin, juhliin ja muihin tapahtumiin. Opiskelija itse pyrkii toimimaan aktiivisesti liikuntakulttuurin edistämiseksi paikallisesti, alueellisesti ja jopa valtakunnallisesti. Lisäksi urheiluvalmennuksen tavoitteena on kannustaa urheilijoita monikulttuuriseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön.

Teknologia ja yhteiskunta

Aihekokonaisuuteen liittyviä kysymyksiä konkretisoidaan tutustumalla eri alojen teknologioihin. Urheiluvalmennuksessa voidaan harjoitteluun liittyen tutustua hyvinvointiteknologian mahdollisuuksiin fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitäjänä, terveysmittareihin ja –kyselyihin sekä yleensä fyysisen kunnon eri osa-alueiden arviointiin Joko suorilla tai epäsuorilla mittausmenetelmillä. Oman harjoittelun seuranta, lajianalyysit ja lajiominaisuuksien mittaaminen antavat lisäksi oivan mahdollisuuden teknologian hyväksi käyttöön.

Viestintä- ja mediaosaaminen

Mediaosaaminen lukiossa on sekä taitojen että tietojen oppimista.
Urheiluvalmennuksessa opiskelijan mediakasvatus keskittyy pääasiassa taitojen oppimiseen. Käytännön harjoituksissa, kilpailutilanteissa ja muissa edustustehtävissä urheilija tarvitsee vuorovaikutustaitoja toimiessaan yksilönä monenlaisissa joukkueissa. Varsinkin edustaessaan koulua, urheiluseuraansa tai maajoukkueissa Suomea, urheilija vaikuttaa viestintätaidoillaan median kautta suurempiinkin kansalaisryhmiin. Urheiluvalmennus antaa mahdollisuuden harjoittaa taitoja turvallisessa sosiaalisessa ympäristössä, jossa palaute toiminnasta on välitöntä ja helposti saatavaa. Lisäksi valmennusryhmä luo otollisen ympäristön oppia mediataitoja toistuvissa vuorovaikutustilanteissa.

2.3. Valmennuksen toteuttaminen

2.3.1. Valmennusfilosofia

Mäkelänrinteen lukiossa valmennuksen tavoitteena on ohjata nuoret urheilijat säännölliseen, päämäärätietoiseen ja vastuulliseen harjoitteluun. Tämän seurauksena heillä on mahdollisuus kehittyä urheilijoina ja saavuttaa edellytystensä mukaiset tulokset ja menestys. Lisäksi valmennuksen tulee edistää urheilijoiden kasvua itsenäisinä ihmisinä, tukea heidän koulutustaan ja kannustaa heitä elinikäiseen liikunnan harrastamiseen.

Onnistuneen valmennuksen tärkeitä elementtejä ovat lajitaitojen lisäksi innostuneisuus, pitkäjänteisyys, vastuullisuus nuoren urheilijan kasvun edistämisestä, pedagogiset taidot, toimintaympäristön hallinta, vuorovaikutustaidot ja valmentajan halu itsensä jatkuvaan ammatilliseen kehittämiseen. Jotta nuoren urheilijan valmentautuminen olisi systemaattista ja hallittua, jonkun on kannettava päävastuu valmennukseen osallistuvien henkilöiden tehtävistä. Tämän takia tulisi urheilijakohtaisesti sopia, kuka johtaa valmentautumisen kokonaisuutta ja miten lajiliittojen omat valmennuksen linjaukset on huomioitu.

Jokaisen urheiluoppilaitosvalmentajan tulee miettiä, millaiselle arvopohjalle rakentaa oman valmennustoimintansa. Hyviä yleisiä periaatteita ovat esimerkiksi: toisen ihmisen ja elämän kunnioitus, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, vastuu kasvatuksesta, avoimuus, demokraattisuus, rehellisyys ja oikeudenmukaisuus, kaikkien tasavertainen oikeus liikuntaan ja urheiluun sekä kestävä kehitys ja luonnon kunnioittaminen (SLU, Reilu Peli). Uudenlaisen valmennuskulttuurin tunnusmerkkeinä tulisi olla toiminnan iloisuus, myönteisyys ja vastuullisuus, jotka tukevat päämäärätietoista, innostunutta ja yhteisesti sovittuja sääntöjä noudattavaa valmentautumista.

Koulun valmennuksen lähtökohtana on urheilijakeskeisyys. Urheilijoiden kuuleminen ja mukaanotto toiminnan suunnitteluun ja arviointiin on keskeinen osa koulun toimintakulttuuria. Tärkeä rooli tässä on lajikapteenitoiminnalla. Jokaisen valmennusryhmän valmentaja valitsee yhdessä urheilijoiden kanssa ryhmälle lajikapteenin. Lajikapteenin tehtävänä on luoda omalla esimerkillään valmennusryhmään positiivista ja urheilullista henkeä, auttaa uusia urheilijoita sopeutumaan ryhmään ja harjoitteluun sekä toimia yhteydenpitäjänä koulun ja ryhmän välillä. Lajikapteeneille järjestetään 1-2 kertaa vuodessa seminaari. Kapteenit valitaan lukukauden alussa tavallisimmin lukukaudeksi kerrallaan.

2.3.2. Valmennuksen järjestäminen

Mäkelänrinteen lukion valmennuksesta vastaavat ammattitaitoiset valmentajat. Valmennus järjestetään mahdollisimman hyvissä olosuhteissa hyödyntäen asianmukaisia ja nykyaikaisia välineitä. Valmennusryhmien koot ovat tarkoituksenmukaiset ja ryhmiä muodostettaessa huomioidaan lajien erityispiirteet sekä eroavaisuudet urheilijoiden yksilöllisessä kehityksessä. Urheiluvalmennus järjestetään pääsääntöisesti aamupäivisin, jolloin urheilijan on mahdollista harjoitella kaksi kertaa päivässä. Valmennusta tarjotaan jokaisessa jaksossa. Valmennus on suunnitelmallista ja ohjelmoitua.

2.3.3. Yhteistyö

Urheiluvalmennus on osa urheilijan päivittäistä harjoittelua, joka toteutetaan yhteistyössä henkilökohtaisten valmentajien, paikallisten seurojen, nuorten maajoukkueiden valmentajien sekä lajiliittojen valmennuksesta vastaavien henkilöiden kanssa. Lisäksi merkittävinä valmennuksellisina yhteistyötahoina ovat Suomen Olympiakomitea sekä niin kotimaiset kuin ulkomaiset urheiluoppilaitoksetkin. Toimiva yhteistyö mahdollistaa valmennuksen kokonaisvastuusta sopimisen ja kouluvalmennuksen roolin määrittelemisen urheilijan kokonaisharjoittelussa.

Yhteistyö urheilijoiden henkilökohtaisten valmentajien ja paikallisten seurojen kanssa toteutetaan yhteisinä suunnittelu- ja keskustelutilaisuuksina, joiden tavoitteena on luoda valmentajien kiinteällä yhteistyöllä urheilijan valmentautumisesta toimiva kokonaisuus. Lisäksi seuravalmentajilla on mahdollisuus osallistua kouluvalmennuksen seuraamiseen. Kouluvalmentajat puolestaan seuraavat aktiivisesti urheilijoiden kilpailumenestystä.

Maajoukkuevalmentajien, lajiliittojen ja Suomen Olympiakomitean kanssa tehtävä yhteistyö perustuu yhteisesti sovitun valmennusohjelman toteuttamiseen. Lajikohtaisten valmennusohjelmien sisältöjä ja toteutusta arvioidaan vähintäänkin kerran vuodessa Olympiakomitean järjestämässä urheiluoppilaitosseminaarissa sekä lajien kanssa käytävissä neuvotteluissa.

Kansainvälinen toiminta toteutetaan pääsääntöisesti eri maissa sijaitsevien ystävyyskoulujen avulla leiritys- ja kilpailutoiminnan muodossa. Kilpailullisesti tärkeinä tavoitteina ovat Koululiikuntaliiton mestaruuskisat, kansainväliset koululaiskilpailut sekä päätavoitteena koululaisten Maailman Mestaruuskisat. Kansainvälisen toiminnan avulla opiskelija totuttautuu vieraissa olosuhteissa tapahtuvaan harjoitteluun ja kilpailuun sekä kansainvälisten kilpailuiden ilmapiiriin. Lisäksi opiskelija ymmärtää matkustuksen vaikutukset omaan suorituskykyynsä sekä tutustuu muiden maiden urheilukulttuuriin.


3. Urheiluvalmennuksen arviointi

Urheiluvalmennuksessa opiskelijan opiskelemat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä (S = suoritettu, H = hylätty). Opiskelijan pyynnöstä hänellä on mahdollisuus saada päättötodistukseensa myös numeroarviointi, jonka perusteina ovat 1. lajitaidot ja –tiedot, 2. fyysisen suorituskyky, 3. kilpailumenestys sekä 4. harrastuneisuus.

Lajitietojen ja –taitojen sekä fyysisen suorituskyvyn arvioinnissa huomioidaan lajikohtaiset vaatimukset. Arvioinnissa käytetään mahdollisuuksien mukaan lajiliittojen omia testejä. Harrastuneisuuden arvioinnissa avainkohteina ovat opiskelijan aktiivisuus, vastuullisuus ja asennoituminen urheiluvalmennuksessa.

Arvioinnilla ja valmentajan palautteella pyritään ohjaamaan ja kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Lajivalmentajia kannustetaan kehittämään välineitä opiskelijan itsearvioinnin mahdollistamiseksi. Lisäksi tulisi harkita tapaa, millä valmentaja kunkin kurssin päätyttyä kykenisi antamaan kannustavaa ja ohjaavaa palautetta urheilijalle


4. Urheiluvalmennuksen yleiset tavoitteet ja sisällöt

4.1. Yleiset tavoitteet

1. opiskelija kehittyy urheilijana sekä suorittaa lukio-opinnot ja ylioppilastutkinnon sekä kykenee arvioimaan ja suunnittelemaan jatko-opintomahdollisuuksia
2. opiskelija ymmärtää systemaattisen harjoittelun periaatteet ja sitoutuu määrätietoiseen harjoitteluun
3. opiskelijan oma ajattelu ja päätöksentekokyky kehittyvät
4. opiskelija omaksuu urheilullisen elämäntavan ja oikeat elämänhallintataidot, jota kautta hän ymmärtää harjoittelun, levon ja ravinnon merkityksen omassa kehittymisessään
5. valmennus painottaa taidon kehittymistä niin lajiharjoittelussa kuin fyysisessä oheisharjoittelussakin
6. valmennus luo kannustavan ja kehitysmyönteisen ilmapiirin, jossa opiskelija säilyttää mielenkiintonsa urheiluun teemalla laadukkaasti, hyvin ja iloisesti
7. urheilulukio on osa lajiliittojen valmennusjärjestelmää, jolloin kouluun hakeutuvat lahjakkaat urheilijat ja ammattitaitoiset valmentajat. Järjestelmä pyrkii kehittämään ammattimaisen valmennuksen olosuhteita.


4.2. Yleiset sisällöt

1. Kokonaisvaltainen kehittäminen

1.1 tavoitteena tasapainoinen nuori, joka omaa hyvät elämänhallintataidot sekä ymmärryksen mahdollisuuksistaan lukio-opintojen jälkeen
1.2 urheilun ja opintojen yhdistämistä tukevat opinto-ohjaajat, opettajat, koulun valmentajat, apulaisrehtori, rehtori, seuravalmentajat ja lajiliitot
1.3 yhteistyön kautta urheilijoille pyritään tarjoamaan opintoja ja urheilua tukevia palveluita, kuten fysioterapia, hieronta, urheilulääkäri, psykologin palvelut ja ravitsemukseen liittyvät palvelut. Tukipalvelut painottavat toiminnassaan erityisosaamisalueensa koulutusta ja ongelmien ennaltaehkäisyä.

2. Valmennuksen laatu

2.1 valmennuksesta vastaavat koulutetut ja ammattitaitoiset valmentajat
2.2 valmennusryhmä luo laadukkaan ympäristön urheilijan kehittymiselle
2.3 urheilijoilla on mahdollisuus ohjattuun harjoitteluun
2.4 toimiva yhteistyö lajiliittojen, paikallisten seurojen ja seuravalmentajien kanssa, jossa määritellään kouluvalmennuksen rooli urheilijan kokonaisharjoittelussa
2.5 jatkuva valmentajakoulutus on osa koulun valmennuksen kehittämistä

3. Urheilijana kasvaminen

3.1 valmennus tähtää urheilijoiden itseohjautuvuuteen, jotta urheilijoilla on kyky ottaa vastuu omasta harjoittelustaan ja kehittymisestään lukioiän jälkeen
3.2 psyykkinen valmennus on osa koulun päivittäistä valmennustoimintaa. Se ilmenee
- jatkuvana vuorovaikutuksena urheilijoiden ja valmentajien välillä
- valmentajan tilanneherkkyytenä, jossa valmentaja osaa tunnistaa kriisitilanteet ja ohjata urheilijaa niistä eteenpäin
- realistisena valmennusohjelmana, jossa urheilijan itseluottamus kehittyy harjoittelun myötä
- psyykkisen valmennuksen osio valmennusopissa, valmennuksen psykologia syventävänä kurssina, urheilupsykologipalvelut helposti saatavilla
3.3 urheilijoiden osallistuminen valmennuksen suunnitteluun ja kehittämiseen, toteuttamismuotoina esimerkiksi vuosittaiset keskustelutilaisuudet tai seminaarit

4 Valmennuksen monipuolisuus

4.1 kouluvalmennuksen painopisteenä lajitaitavuuden, yleistaitavuuden sekä tarvittavien fyysisten ominaisuuksien kehittäminen
4.2 valmentajien monipuolisen osaamisen kehittäminen eri lajien valmentajien yhteistyön kautta